![]() |
| Rv 24+6, kauppareissu sittariin. |
Mä en tiedä miksi nainen painoi lisää kaasua, mutta huikkasin silti perään kiitokset onnitteluista, mutta naisen raskaan kaasujalan takia en usko miehen kuulleen sanojani.
Mutta olen alkanut huomaamaan, että myös muut ihmiset ovat alkaneet kiinnittämään huomiota vatsaani enemmän kuin yleensä. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun kukaan minulle tuntematon onnittelee.
Olen myös miettinyt, että olen hyvin ottanut itselleni näitä raskaana olevien tapoja / maneereja. Kuten esimerkiksi vatsan silittäminen, rapsuttaminen, hierominen. Aloitin tämän jo muutama vuosi sitten. Nyt on hienoa, kun kukaan ei katso pidempään ilmeellä "onkohan tuo raskaana..?" (eikä niitä katsojia sitten tarvitse mulkaista pahasti) vaan ilme on selvästikin "Awww..siellä se pieni potkii!" Sitä se meinaan tekee ja paljon. Töissäkin on hassua, kun pitää puhuttelua tiukkaan sävyyn lapselle ja sitten omassa vatsassa pieni maha-asukki tönii niin, että olen heltymässä täysin ja unohtamassa koko saarnan. Mutta vain melkein.
Tänään seisoessani liikennevaloissa huomasin silitteleväni miniä, kun alkoi niin potkimaan ja mietin, että miltähän se näyttää ulkopuolisten silmissä. Totesin, että ei ehkä yhtä fiksulta kuin viime viikolla eräs mies sittarin vihannesosastolla työntäessään kärryjä ja pärisytellessään huulia. Hän oli kyllä ihan täysin kärryistä löytyvän mininsä lumoissa (tarkistin!) ja pärryytteli kärryjensä kanssa ympäriinsä.
Se on mulla sitten puolen vuoden päästä edessä. ;)
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti