lauantai 9. elokuuta 2014

9.6.2014 Ensimmäinen ultra

Kun vielä ei näkynyt missään eikä tuntunut mitenkään, niin epäilin edelleen, että en ole raskaana. Että joko niissä testeissä oli vikaa tai sitten mini vaan on luonnollisesti poistunutkin. Tai.. ties mitä. Joten odotukset olivat sekä korkealla että matalalla odotellessa ultraan.

Ultralääkärinä meillä oli hyvin tehokas mies, joka ei kauheasti aikaansa käyttänyt jutusteluun vaan keskittyi tehokkaasti toteamaan että vatsassani oli todellakin minikaveri, Alina-Anselmi. Kaksi kättä, kaksi jalkaa ja pää löyty. Sekä tietenkin pumppava sydän! Kaikki siis oli hyvin. Pituutta kaverilla oli 57mm ja saatiin kuulla, että laskettuaika on edelleen 23.12. ja että oltiin viikolla 12.

Alina-Anselmi 56mm
Nopeasti vain "hommat hoidettiin" lääkärin puolelta ja kaikkein parhaimpana tekona - että tunsimme itsemme hyväksi - hän vain heitti paperia vatsani päälle ja kääntyi koneelle. Hetken päästä hän sitten kääntyi ja mutisi, että "putsaa ittes.". Mä sitten putsasin vatsani päältä ultrassa käytettävät geelit, vedin housut takaisin jalkaan, otin ojennetun valokuvan ministä ja poistuin mieheni kanssa ulos. Olimme aivan hukassa, jos totta puhutaan. Kokemus ei ollut miellyttävä, muuta kuin sillä, että meidän Alina-Anselmi olikin kunnossa.

Huoneen ulkopuolella eräs nainen löyttäytyi meidän seuraamme ja kysyi, joskos voitaisiin osallistua johonkin tutkimukseen. Selitettyään hetken aikaa tutkimuksesta ja tavotteista hyväksyimme, että voimme osallistua "tutkittaviksi". Olemme siis olleet siitä lähtien mukana FinnBrain-tutkimuksessa. FinnBrain-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Tutkimuksessa kertyvää tietoa voidaan soveltaa perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Jos muutaman kerran täytettävällä kyselylomakkeella ja verikokeella pystyy auttamaan tulevien lasten kehityksessä ja hyvinvoinnissa, niin tietenkin sitä mukana ollaan. Ollaan vielä seuraavat 7 vuotta.

Mutta siis. Ultraääni oli kamalampi kokemus kuin olin edes kuvitellut. Mutta siellä loppujen lopuksi saatiin kuulla ilouutinen, meidän mini on kunnossa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti